maanantai 6. marraskuuta 2017

Artisteilla menee aina huonosti, kun muut rahastavat heidän kustannuksellaan?

Niin kauan kuin muistan, tekijänoikeusjärjestöt ovat valittaneet, miten huonosti artisteilla menee. Milloin tuloja syö piratismi, milloin uusin teknologia, milloin cd-levyjen myynnin putoaminen. Nettiyritykset käärivät suuria voittoja ja artistille jää vain murusia.

Viimeksi tämänhenkinen kirjoitus osui silmiini Verkkouutisissa 31.10.2017: Artistit taistelevat leivästä, kun verkkojätit kahmivat rahat itselleen. Kyse on väännöstä, jota EU:ssa käydään tulevan tekijänoikeusdirektiivin varjolla. Toivottavasti tällä kertaa lopputulos on kohtuullinen kaikille osapuolille eikä käy niin kuin vuonna 2005 Suomen nykyistä tekijänoikeuslakia säädettäessä.

Uhriutuminen on tuttu taktiikka järjestöiltä, koska sillä saa sympatiaa lainsäätäjiltä. Järjestöt ovat lobbauksen ja vaikuttamisen mestareita. Esimerkkinä tästä kansanedustaja Juhana Vartiainen valittiin toukokuussa 2016 Teoston hallituksen neuvonantajaksi.

Miten artisteilla sitten todellisuudessa menee? Ainakin säveltäjiä edustavalla Teostolla menee paremmin kuin koskaan. Vuoden 2016 kertomus näyttää tilitysten kasvaneen jälleen uuteen ennätykseen:

Teoston tuotot kasvoivat yli 10 % edellisvuodesta.
Tilitykset ovat kasvaneet joka vuosi. Siksi Teostolla on varaa pitää toimistoaan Helsingin keskustassa. Ainoa uhka Teostolle on, että jatkossa tekijänoikeuskorvausten hallinointi voi siirtyä EU-laajuiseen järjestelmään, jolloin sen oma rooli vähenee.

Entäpä esittäjiä edustava Gramex? Vuosikertomus itsekin kehuu "Korvauksia kertyi ennätysmäärä":
Gramex ylsi sekin ennätykseen.
Gramexin tuloissa näkyy hyvitysmaksujärjestelmän tuotto kahdelta vuodelta sekä verkkotallennuskorvauksista (Elisa Viihde ym) tehdyt sopimukset. Ilman edellisen vuoden hyvitysmaksua Gramexin tuotoissa oli jopa hiuksenhieno pudotus vuotta aiemmin. Vaikka vuoden 2016 tuplakorvaus huomioidaan, tulos osoittaa silti mahtavaa kasvua.

Lopuksi Kopiosto. "Vuosi 2016 oli Kopiostolle taloudellisesti erittäin hyvä. Tulot kasvoivat 30 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 49,7 miljoonaa euroa", hehkuttaa vuosikertomus sivulla kahdeksan. Myös Kopioston lukuja avittaa kahden vuoden hyvitysmaksutulon osuminen yhteen vuoteen sekä verkkotallennussopimuksen syntyminen.

Kopioston tulot kasvoivat peräti 29,6 %.
Vuosikertomusten valossa tekijöillä menee paremmin kuin koskaan ja sama trendi on jatkunut koko 2000-luvun. Se on ihan oikein, mikäli tekijänoikeuksilla tehtävä bisnes kasvaa vastaavasti. On silti väärin odottaa, että korvaukset kasvavat loputtomasti. Ihmisellä on edelleenkin vain 24 tuntia vuorokaudessa. Tv-kanavien, radioasemien, nettisivujen ja Youtube-videoiden määrän kasvu ei tarkoita, että todellinen kulutus kasvaisi samassa suhteessa.

Artistit muistuttavat usein, miten heikosti monilla tekijöillä menee. Se tuskin on järjestelmän vika. Kilpailu on kovaa ja jos ei pääse valtavirtaan, on turha odottaa rikastuvansa. Ei myöskään kannata syyttää ahneita levy-yhtiöitä, ne eivät enää ole entiseen tapaan kultakaivoksia.

Tähtenä oleminen on kovaa työtä. Kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista, sitä myös kulutetaan surutta. Keikkaelämä on raskasta, alkoholikin houkuttaa. Moni aikansa tähti on sammunut yksinäisyyteen ja kuollut köyhyydessä. Mutta sekään ei johdu ahneista levy-yhtiöistä tai ilkeistä nettiyhtiöistä, jotka kahmivat rahat itselleen, vaan omista valinnoista ja helpon rahan vielä helpommasta kuluttamisesta.

Annetaan vaikka Nylon-Beat Jonnan kertoa itse.

Lisäys 13.9.2018: Tekijänoikeusdirektiivin hyväksymisen vuoksi kävin tarkistamassa vuoden 2017 luvut. Teoston tuotot olivat 67,7 miljoonaa, missä on 2,9 miljoonan lasku edellisestä vuodesta. Toisaalta edellisenä vuonna oli 6,7 miljoonan hyppäys ylöspäin ilmeisesti kertatilitysten vuoksi, joten pieni notkahdus on ymmärrettävä.

Teoston tuotot 2013-2017
Kopioston trendi on samanlainen. "Jos nämä taannehtivasti tulleet erät puhdistetaan vertailusta, ennätysvuosi on 2017".

Gramexin tuotot 2013-2017. Vuosi 2017 oli uusi ennätys.
Kopiosto näyttää vain 1,1 prosentin kasvua, sillä hyvitysmaksun tuotto on pudonnut 32 %. Se on luonnollista, koska kotitallentamisesta on siirrytty striimaaviin palveluihin ja tekijät saavat korvauksensa Spotifyn ym. kautta.
Kopioston tuotot kasvoivat reippaasti, mutta hyvitysmaksu laskee lopputuloksen 1,1 prosentin kasvuun.
Tekijänoikeusbisnes näyttää siis voivan oikein hyvin, päinvastaisista väitteistä ja "luovan työn tekijät saavat korvauksen työstään" fraaseista huolimatta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Entä käyttäjät, asiakkaat.

Saavatko vastinetta rahoilleen?

Vai välittääkö kukaan siitä tavallisesta kansalaisesta

J kirjoitti...

Kuluttajan oikeuksista ei juuri kukaan välitä.

DD3.1 kirjoitti...

Tekijöille kertakorvaus niinkuin muillakin aloilla, eikä jatkuvaa kaikista suunnista tapahtuvaa rahastusta kerran tehdystä työstä.
Ravintolat ym. joutuu maksamaan musiikin soitosta aina uudestaan ja uudestaan, samaan aikaan kerran hankittua kalustusta yms. saa käyttää ilman jatkuvia hyvityksiä 'myynnin menetyksestä', kun ihmiset ei osta kys. tuotteita, vaan käyttää niitä 'ilmaiseksi'. Kaikki samalle viivalle ja jos ei toiminta kannata niin sitte yrittää jotain muuta.
Ja nuo hyvitysmaksuthan tulee suoraan veroista ettei niihinkään tallennusvälineiden myyntikään vaikuta, että voitaisiin kopioinnin kasvusta puhua.

Anonyymi kirjoitti...

No nyt johdateltiin kyllä tekstiä hienosti tekijänoikeuskysymyksistä taiteilijoiden alkoholismiin. Pari kommenttia asiaan, riippumatta siitä, mitä mieltä on hyvitysmaksuista ja muista.

Suurin osa tekijänoikeuskorvauksien saajista eivät ole "tähtiä", vaan nimenomaan tekijöitä. Se, että tekijänoikeusjärjestön läpi liikkuu rahaa, ei silti kerro, miten ja kenelle korvaukset jakautuvat. Suurin ongelma tällä hetkellä ei suinkaan ole kopiointi tai piratismi vaan sekava tilanne verkon tekijänoikeuskysymysten suhteen. Suuryritykset tahkovat miljardeja rahaa mainostuloilla, kun näiden omistamat palvelut keräävät kävijöitä ja katseluita materiaalilla, jonka oikeudet omistaa joku muu.

Kun tekijänoikeuksia ei pystytä hallitsemaan, se kilahtaa nykyisin suoraan näiden suurten korporaatioiden kukkaroon. Tässä mielessä halveksumasi ammatinharjoittajat ovat oikeasti osittain uhreja – mutta kuten lainsäädäntö, eivät useat näistä järjestöistäkään ole pystyneet seuraamaan täysin aikaa. Tilanne on epäselvä kaikkien kannalta.