tiistai 10. kesäkuuta 2014

Valeuutiset hämäävät oikeitakin medioita

Periaatteessa jokainen tietää, ettei nettiuutisiin ole luottamista, mutta siitä huolimatta pilat ja tahalliset vääristelyt onnistuvat ajoittain hämäämään kokeneitakin nettikäyttäjiä.

Ja mikä vielä pahempaa: nykyään ne hämäävät myös ammattitoimittajia, joten edes lehtiin tai tv-uutisiin ei voi luottaa (no ei tietenkään ole koskaan voinut, mutta nyt tilanne on entistä pahempi, sillä valeuutisilla on tapana paljastua).

Parin viime viikon saldo on kerrassaan huolestuttava.

26.5.2014 CNN:n sivulla oli "uutinen" asteroidista, joka törmäisi maapalloon yli 50 prosentin todennäköisyydellä vuonna 2041. Uutista jaettiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Monet hyvinkin kokeneet nettiaktiivit menivät halpaan. Jos he olisivat malttaneet lukea tekstin ennen jakamista, he olisivat ehkä huomanneet törmäyksen päivämäärän, joka oli 35. maaliskuuta. Se herätti omat epäluuloni ja jätin linkin jakamatta.

Asteroidi törmää maapalloon... NOT.
Juttu oli tietenkin täyttä puppua. Lukijoita hämäsi CNN:n osoite, joka yleensä takaa tietojen oikeellisuuden. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin kansalaisjournalismista. Kumma, ettei CNN itse tullut ajatelleeksi tällaista kepposta antaessaan domain-nimensä kenen tahansa käytettäväksi.

Maikkarin uutistoimitus meni pahemman kerran retkuun 31.5.2014. Se uutisoi netissä jo kaksi viikkoa kiertäneen jutun, jonka mukaan autoteollisuus joutui romuttamaan valtavat määrät myymättömiä autoja. Paria päivää aiemmin saman oli kertonut Verkkomedia.org. Tuloksena oli nolo anteeksipyyntö. (Lisätietoa huijauksesta).

Näissä tapauksissa maalaisjärki ja yleinen elämänkokemus auttavat varovaista lukijaa. Mutta entä kun kyse on tiedemaailman valheista, joista harvalla on mitään taustatietoja?

Toissapäivänä Readingin yliopisto kertoi tietokoneen ensi kertaa läpäisseen ns. Turingin testin. Uutisen perusteella tämä oli merkittävä läpimurto tekoälyn kehittämisessä. Muutama kohta tekstissä tuntui mielestäni oudolta. Miksi 13-vuotias poika? Miksi vain 33 prosenttia tuomareista?

Pian kävi ilmi, että Readingin yliopisto oli vähintäänkin venyttänyt totuutta. Turingin testille ei ole selkeää määritelmää, joten yliopisto oli määritellyt ne itse. Lisäksi muut tutkijat olivat jo aiemmin kehittäneet ohjelmia, jotka onnistuivat testissä paremmin. Läpimurtona esitelty tulos oli siten hyvin kyseenalainen, eikä missään tapauksessa mediakohun arvoinen. Toimittajat menivät retkuun, koska eivät tunteneet asian taustaa ja olettivat, että yliopistoon voi luottaa. Ei voi.

Mitä siis tehdä? Toimittajien määrä on supistettu minimiin ja heidän tuottavuusvaatimuksensa ovat hurjat. Aikaa asioihin perehtymiselle tai edes faktojen tarkistamiselle ei jää. Niinpä kaikissa medioissa vastuu siirtyy yhä enemmän lukijoille.

Pari neuvoa kannattaa muistaa: kyseenalaista kaikki ja lue, ennen kuin jaat.

Lisäys klo 22: Tuore uutinen Irlannin orpokodin surmatuista vauvoista on sekin väärinkäsitystä. Tässä lähteenä ei kuitenkaan ollut nettisivu vaan toinen lehti. Kriittisyys kannattaa kaikissa medioissa.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Vuosi Snowdenin paljastusten alkamisesta

Tänään tulee kuluneeksi vuosi Edward Snowdenin paljastusten alkamisesta. Ensimmäinen vuodettu asiakirja liittyi Yhdysvaltojen sisäisen puheluliikenteen analysointiin, eikä herättänyt Suomessa kovinkaan suurta huomiota. Sen sijaan toinen osui ja upposi -- PRISM-järjestelmän avulla NSA pystyi lukemaan suosittujen amerikkalaisten nettipalvelujen tietoja, vaikka yhtiöt itse kiistivät tämän.

Vuotta myöhemmin emme vieläkään tiedä, miten paljon Microsofti, Google, Facebook tai Dropbox lopulta tiesivät NSA:n urkintatekniikoista. Emme vieläkään tiedä urkinnan koko kuvaa, vaikka pystymme toki yhdistämään Snowdenin paljastamat pisteet. Niistä muodostuva kokonaisuus ei ole kaunis.

Snowden toivoi aloittavansa paljastuksillaan maailmanlaajuisen keskustelun urkinnan rajoista. Suomessa siitä ei ole juuri näkynyt merkkejä. Ainoa uutiskynnyksen ylittänyt asia on tiedustelulain valmistelutyö.

Sen sijaan Saksassa Snowden sai haluamansa. Merkelin puhelinkuuntelu ja maan oman tiedustelun läheiset NSA-yhteydet käynnistivät julkisen prosessin, joka eilen tulleen uutisen mukaan on nyt johtanut rikostutkintaan.

Suomalaisten välinpitämättömyydestä kertoo hyvin se, ettei juuri päättyneissä EU-vaaleissa tietosuojan tai NSA-paljastusten kysymyksiä käsitelty lainkaan. Yhdessäkään tv-tentissä ei sivuttu asioita, mutta kuulemma jossain vaalikoneessa oli sentään yksi kysymys asiasta.

Hampurissa tietosuoja- ja NSA-kysymykset kiinnostivat äänestäjiä, meillä ei.
Jos Snowden toivoi saavansa seuraajia muiden maiden tiedustelupalveluista, hän on joutunut pettymään. Odotamme yhä Venäjän, Kiinan tai Ruotsin Snowdenia. NSA sai kaiken kielteisen julkisuuden, vaikka esimerkiksi Merkelin puhelinta kuuntelivat uutisten mukaan neljän muunkin maan tiedustelupalvelut.

NSA-kohu on herättänyt paljon kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan. Maan IT-yhtiöt ja sotateollisuus ovat menettäneet sen vuoksi kauppoja. Silti oletan, että USA kääntää asiat lopulta edukseen. Kielteisyydestään huolimatta vuodot ovat osoitus sananvapaudesta ja avoimuudesta, josta eräissä muissa maissa ei voi puhuakaan.

Lisäksi Hollywood on USA:n paras PR-toimisto. Sen elokuvat ovat aiemminkin pesseet CIA:sta sankarin, vaikka tämän NSA:n pahan isosiskon epäonnistumiset ja hölmöilyt ovat legendaarisia. Tuoreen uutisen mukaan Oliver Stone on jo tekemässä elokuvaa Snowdenista. Lienee turha odottaa kriittistä, dokumentaarista elokuvaa. Todennäköisesti tulossa on sokeroitu sankaritarina.

Pidän hyvin mahdollisena, että Snowden saa syksyllä Nobelin rauhanpalkinnon. Hän olisi oikea, moderni valinta, ja samalla Nobel-komitea korjaisi hyväuskoisuuttaan, joka johti Obaman palkitsemiseen vuonna 2009.

Suomen näkökulmasta on kiintoisaa, että viime vuoden suurin paljastus jäi Snowdenin varjoon. Lokakuussa uutisoitu Ulkoministeriön vakoilutapaus oli Suomen kannalta paljon merkittävämpi kuin Snowdenin vuodot. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää, kuka vuoti tiedon medialle 31.10.2013 ja miksi juuri silloin.

Sitä tuskin saamme koskaan tietää. Suomen Snowden pysyy arvoituksena, ellei hän itse päätä tulla kertomaan motiiveistaan.
Website Security Test